Työelämän nopeat muutokset haastavat myös henkilöstöhallinnon osaajia. Kilpailu hyvistä työntekijöistä voi tietyillä aloilla olla kiristynyt, ja työpaikkoja vaihdetaan asiantuntijatehtävissä entistä nopeammalla syklillä. Kuinka yritykset voivat varautua tähän? Yksi keinoista on selkeä ja jatkuva seuraajasuunnittelu, varsinkin avain- ja esihenkilöpositioihin. Siten varmistetaan, ettei päädytä tilanteeseen, jossa tieto ja taito häviäisivät työntekijän vaihtaessa työpaikkaa.
Yritysten henkilöstöhallinnon organisaatioissa tehdään henkilöstötarpeiden ennakointia ja suunnittelua. Sen tavoitteena on varmistaa, että organisaatiossa on oikea määrä työntekijöitä, joilla on tarvittavat ja riittävät taidot oikeaan aikaan ja oikeassa työroolissa. Tähän kuuluu henkilöstösuunnittelun lisäksi myös mm. rekrytointi, koulutus, resurssien kohdentaminen ja työvoiman optimointi.
Myös seuraajasuunnittelu liittyy organisaatioiden henkilöstöhallintoon. Siinä missä henkilöstösuunnittelu koskee laajempaa henkilöstöresurssien hallintaa, seuraajasuunnittelu puolestaan keskittyy avainasemassa olevien henkilöresurssien tunnistamiseen, kehittämiseen ja varmistamiseen. Tavoitteena on varmistaa, että organisaatio pystyy jatkamaan sujuvasti toimintaansa, vaikka keskeiset henkilöt (esim. johtajat) siirtyvät pois tehtävistään. Seuraajasuunnittelussa usein myös kehitetään yrityksen omien työntekijöiden joukosta potentiaalisia avainhenkilöiden seuraajia, jotta he olisivat valmiita ottamaan vastuullisempia rooleja.
Voidaan sanoa, että, yrityksen henkilöstön strategisessa suunnittelussa onnistuttu, kun oikeat ihmiset ovat oikeilla paikolla. Koska muutoksia kuitenkin välttämättä tapahtuu varsinkin suuremmissa organisaatioissa, auttaa seuraajasuunnittelu siinä, että esihenkilöpaikkojen avautuessa on jo valmiiksi tunnistettu, kuka voisi vapautuvan paikan täyttää. Jos yrityksen sisältä löytyy uusi, potentiaalinen esihenkilö, säästytään monesti pitkiltä koulutuksilta ja perehdyttämisprosessilta. Tällöin uudella, valittavalla henkilöllä on jo tulevaan tehtävään ja rooliin tarvittavaa osaamista ja häntä on systemaattisesti valmisteltu ja koulutettu siihen. Toimivasta seuraajasuunnitteluprosessista tuo siis selkeää säästöä yritykselle. Tämä toimiva ja läpinäkyvä prosessi on samalla osa työnantajamielikuvaa. Tulleessaan yritykseen moni uusi työntekijä arvostaa tietoa siitä, että uralla kehittyminen ja esihenkilöasemaan nouseminen on mahdollista ja että sitä voidaan tukea henkilöstöhallinnon puolelta. Seuraajasuunnittelu saattaa sitouttaa ja motivoida työntekijää pysymään yrityksessä. Se auttaa työntekijää hahmottamaan ja kartoittamaan työuran mahdollisia seuraavia askeleita. Osana seuraajasuunnittelua ja toisaalta oman urapolun suunnitelmallista edistämistä monen tulee samalla ylläpidettyä ja kehitettyä omaa ammatillista osaamista.
Henkilöstöhallinto ja sen sisällä mm. henkilöstö- ja seuraajasuunnittelu on olennainen osa liiketaloutta. Onnistunut henkilöstöjohtaminen auttaa organisaatioita varmistamaan, että heillä on oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä oikeaan aikaan. Henkilöstöhallinnon (HR) opetusta Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) annetaan varsinkin Liiketalouden koulutuksessa. Henkilöstöhallinnon opettaminen tarjoaa liiketalouden opiskelijoille ymmärrystä siitä, miten tehokas henkilöstöjohtaminen edistää organisaation menestystä ja kilpailukykyä. Lisäksi se antaa valmiuksia strategiseen suunnitteluun ja resurssien optimointiin, mikä on tärkeää yrityksen johtamisessa.
Opinnäytetyössä voidaan tutkia ja kehittää henkilöstöstrategiaa
Liiketoiminnan kehittämisen koulutuksessa (YAMK) voi käyttää omaa työyhteisöä oppimisympäristönä. Näin teki myös tradenomi Tiina Riipi, joka perehtyi opintojensa ohessa siihen, millaista on johtaminen tulevaisuuden työorganisaatioissa. Opinnäytetyössään ”Seuraajasuunnittelu esihenkilöpositioihin: jatkuvan osaamisen varmistaminen yrityksessä X” Riipi perehtyi seuraajasuunnitteluun osana henkilöstöstrategiaa. Liiketalouden alan YAMK-opinnäytetöissä HAMKissa pyritään tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, joissa toteutetaan omaan alaan liittyvä kehittämistehtävä. Opinnäytetyössä tulee yhdistää sekä tietoperustaan eli teoriaan ja työelämään liittyvää tietoa.
Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on valmistautua tulevaisuuden tarpeisiin ennakoimalla. Siihen sisältyy osaamisen ennakointi ja työntekijöiden sitouttamiseen liittyvä suunnittelu. Tarkoituksena on varmistaa, että organisaatiolla on tarvittavat taidot kehittyäkseen, parantaa työntekijöiden suoriutumista ja sitouttaa heidät organisaatioon. Yksi tapa kehittää osaamista on potentiaalisten seuraajasuunnittelu. Siinä mahdollisia uusia avain- tai esihenkilöseuraajia kehitetään ja valmennetaan kohti seuraavaa positiota. Seuraajasuunnittelun toimiva prosessi auttaa varmistamaan, että organisaatiolla on jatkuvasti valmiita henkilöitä täyttämään kriittisiä rooleja. Seuraajasuunnitteluun liittyvät koulutus- ja kehitysohjelmat voivat liiketalouden alalla sisältää esimerkiksi mentorointia, johtamistaitojen kehittämistä ja projektityötä. Tämä ennakoiva lähestymistapa vähentää organisaation jatkuvuuteen liittyviä riskejä, jos avainhenkilöt siirtyvät pois tehtävistään. (Riipi 2023)
Kirjoittajat
Tiina Riipi, tradenomi, HAMK
Minttu Lampinen, yliopettaja, liiketalous HAMK