Enneagrammi on ollut käytössä Hyvinvointiosaamisen yksikön yamk-opiskelijoilla itsetuntemuksen ja vuorovaikutuksen parantamisen apuvälineenä kahden vuoden ajan. Mikä enneagrammi on, tutustu tässä.
Meillä jokaisella on oma tapamme katsoa maailmaa, motivoitua ja stressaantua siitä. Jokaisella meistä on omat heikkoutemme ja vahvuutemme, mutta niiden lähtökohdan syvempi ymmärtäminen avaa mahdollisuuden kehittymiselle. Enneagrammi tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Työyhteisön näkökulmasta itseään tunteva esihenkilö, kuten myös työryhmän jäsen, jaksaa paremmin, on motivoitunut ja on mukana paremmalla vuorovaikutuksella yhteisössään. Esihenkilönä ja johtajana toimivan henkilön pitää tietää, mitkä ovat hänen heikkoutensa ja vahvuutensa. Siksi sosiaali- ja terveysalan yamk-opinnoissa enneagrammi on otettu opiskelijoiden työvälineeksi. Lukuvuonna 2021–2022 enneagrammiopinnot sisältyivät Osaamisen johtamisen opintojaksoon joulukuussa alkaneessa Johtaminen ja tulevaisuuden työelämätaidot moduulissa.
Enneagrammi on metodi, joka määrittää yhdeksää perustyyliä, niiden haasteellisia vuorovaikutussuhteita, kuten myös jokaisen omia motivoitumisen helppouksia ja vaikeuksia. Jokaisella enneagrammityylillä on oma tapansa katsoa maailmaa, motivoitua ja stressaantua siitä. Osaamme käyttäytyä jokaisella yhdeksällä eri tavalla, mutta yksi näistä on oma tyylimme. Jokainen yhdeksästä tyylistä rakentuu perustunteiden, kuten esim. pelon, vihan ja sosiaalisen stressin ympärille. (esim. Chestnut, 2008) Enneagrammin tarkoitus onkin vapauttaa meidät em. tunteiden puristavasta otteesta. Ymmärtämällä keitä olemme voimme kehittää tapojamme johtaa itseämme ja toisia, ja alkaa elää tässä nyt.
Jotta voimme johtaa läpinäkyvästi, tarvitsemme ymmärryksen oman enneagrammityylimme ydinuskomuksesta. Jos emme uskalla katsoa sisäänpäin, teemme muutoksia, joihin emme itse ole tyytyväisiä, eivätkä ne välttämättä vastaa esim. tämän päivän työyhteisön vaatimuksiin. Enneagrammi antaakin meille mahdollisuuden tulla näkyväksi, ennalta arvattavaksi. Se tuo muutoksen, joka antaa joustavuutta hetkessä toimimiseen. Sanamme ja toimintamme alkavat olla linjassa, otamme vastuuta elämästämme, elämän intohimosta ja johtamisen yhtenäisyydestä. Syvempi matka itseen tuo meille ymmärrystä siitä, kuinka kapeutuneita näkökulmamme ovat olleet ja miten niillä on mahdollisuus laajentua yhdeksäksi erilaiseksi näkökulmaksi, joita tarvitsemme käyttääksemme niitä voimavaroinamme, ei olla niiden vanki.
Enneagrammin tarkkaa ikää ja kehittäjää ei tiedetä. Tiedetään kuitenkin, että sillä on pitkät perinteet, ja nykymuotoinen käyttö itsetuntemuksen lisäämiseen ja työyhteisöjen kehittämiseen on lähtenyt USA:sta 1970-luvulla. Nykyisellään enneagrammia käyttävät mm. coachit ja psyykkistä asiakastyötä tekevät, psykoterapeutit, psykologit ja psykiatrit. Se on mukana opetuksessa yliopistoissa ja vuosittain enneagrammista järjestetään konferensseja ympäri maailmaa, viimeisimpänä Ruotsissa toukokuussa 2022. Suomeen enneagrammi tuli 1990-luvulla ja Suomen Enneagrammi ry. perustettiin vuonna 1996. Suomessa kansainvälinen enneagrammikonferenssi pidettiin vuonna 2018. Enneagrammi on ollut myös tieteellisen tarkastelun kohteena useissa väitöskirjoissa. Viimeisin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ennenagrammista on julkaistu vuonna 2020. (Hook, ym. 2020)
Enneagrammi on erinomainen työkalu jokaiselle meistä, mutta erityisesti henkilöille, jotka haluavat lisätä ymmärrystä itseensä, parantaa vuorovaikutustaan, kehittää valmiuttaan toimia erilaisten ihmisten kanssa ja vahvistaa yksilö-, tiimi- ja työyhteisöjohtamistaitojaan. Nykyisin enneagrammista on saatavissa myös suomenkielistä kirjallisuutta. Myös enneagrammi-ohjaajakoulutusta on saatavissa Suomessa.
Tähän lopuksi muutama opiskelijoilta tullut kommentti pyytämääni palautteeseen tammikuussa 2022:
”On myös antoisaa ja ilahduttavaa huomata, että YAMK opinnoissa saa tällaista itsetutkiskeluun sopivaa opetusta, josta on hyötyä niin työssä (varsinkin esihenkilötehtävissä) kuin muussakin elämässä.”
”….. auttaa ryhmätyötilanteissa tunnistamaan eri tyyppejä ja kuinka onnistuu toimimaan erilaisten tyyppien kanssa ja mitä tulee huomioida ja missä kannustaa.”
”Uskon, että tämä ymmärrys auttaa minua pyrkimyksessäni muuttaa omaa käytöstä kasvusuuntaan, mutta samalla myös lisäämään ymmärrystä omille sokeille alueille/sudenkuopille sekä toisen käyttäytymiselle ja hänen haasteilleen, jotka ovat olleet mahdollisesti minua ärsyttäviä piirteitä.”
Chestnut, B. (2008). Understanding the development of personality type: Integraiting Object Relations Theory and the Enneagram system. The Enneagram Journal, 1, 22-51.
Hook, J., Hall, T., Davis, D., Van Tongeren & Conner, M. (2020). The Enneagram: A systematic review of the literature and directions for future research. Journal of Clinical Psychology, 77(4), 865-883.
Kirjoittaja: Mervi Lepistö, tutkijayliopettaja, Hyvinvointiosaamisen yksikkö
