Keskelle Pinsiön kaunista luontoa Ison Lehmijärven rannalle valmistui lasista, teräksestä ja takoraudasta Suomen oloissa ainutlaatuinen lasiteoskokoelma. Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilukoulutuksen toisen vuosikurssin lasi- ja keramiikkaopiskelijat suunnittelivat asiakkaalle työelämäprojektina yksitoista lasiteosta luonto- ja taidehotellin pihapiiriin.
Asiakaslähtöisyys
Projekti käynnistyi lasi- ja keramiikkamuotoilun opiskelijoiden vierailulla asiakkaan luona Pinsiössä. Opiskelijat tutustuivat paikan päällä hotelliin, sen ympäristöön ja sinne jo aikaisemmin hankittuun kuva-, veisto- ja ympäristötaiteeseen. He laativat tila-analyysin hotellin ympäristöstä ja kartoittivat teosten tulevat sijoituspaikat oman havainnointinsa ja asiakkaan haastattelun pohjalta. Asiakkaan toiveena oli, että teokset yhdistyisivät teemallisesti hotellin ympäristön puulajeihin.
Prosessi
Ideoinnissa hyödynnettiin eri puulajeihin liittyviä ominaisuuksia, käyttötarkoituksia, myyttejä ja henkilökohtaisia kokemuksia. Opiskelijoiden suunnitelmille teoksille alkoi näin syntyä mielenkiintoisia tarinoita.
Lemmenkapseli-teoksen suunnittelija Tarja Itävaara kertoo näin: Harmaaleppä metsänväen, veren ja lemmen puu… Onneksi hauras ja halveksittu harmaaleppä eli paskaleppä leviää ja kasvaa nopeasti, sillä nyt tarvitaan tulenpunaista leppää, lemmen puuta, jonka voimalla voi noitua pahaa-aavistamattoman rakkauden paulaan… Lempi on oikukas ja tässä kapselissa saattavat vaikuttavat aineet olla vähän epätasapainossa. Lemmentaian lopputulos voi olla arvaamaton.
Milja Maltolahti kertoo mäntyyn pohjautuvasta teoksestaan: Minun henkilökohtainen miellemaisemani on vanhan mökkimme piha ja maisemat, mutta erityisesti yksi tietty paikka siellä, joka sopivasti liittyy mäntyyn. Eräästä männystä on jäänyt minulle hyvin rakas muisto, sen juurella olen viettänyt aikaani ja leikkinyt koko lapsuuteni aina teini-ikään saakka. Siitä teokseni saakin nimen ”Leikki”.
Teemaan syventymisen ja ideoinnin jälkeen opiskelijat siirtyivät varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen, jolloin myös otettiin huomioon materiaalien ja valmistustekniikoiden soveltuvuus teosten sijoituspaikan vaihteleviin olosuhteisiin eri vuodenaikoina.
Lasinvalmistustekniikaksi valittiin lasinpuhallus puumuotteihin. Lasiosia suunnitellessaan opiskelijat pohtivat mm. lasin kestävyyttä, sen optisia ominaisuuksia sekä valon ja värien vaikutusta kokonaisuuteen. Teoksiin haluttiin kokoa ja näyttävyyttä, jolloin plasmaleikattu teräs ja takorauta valikoituivat lasin aisapariksi. Materiaalina metalli toi kontrastia herkälle lasille ja samalla veistoskokoelman eri osille luotiin niitä visuaalisesti yhdistävä tekijä.
Opiskelijat tutustuivat lasinpuhallustekniikoihin mm. vierailemalla Iittalan lasitehtaalla ja Designmuseo Iittalassa sekä lasihyteissä Riihimäellä. Suomen Lasimuseolla kuultiin amanuenssi Uta Laurenin kertomana Suomen lasihistoriasta ja teollisesta lasituotannosta.
Ammatillinen verkostoituminen
Yhteistyö alihankkijoiden kanssa vaihe vaati opiskelijoilta taitoa kommunikoida niin sanallisesti kuin luonnosten, pienoismallien ja työpiirrosten avulla. Lasinpuhaltajien kanssa käytiin läpi opiskelijoiden valmistamat muottipiirrokset ja värivalinnat. Opiskelijat vierailivat Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, jossa valmistettiin teosten metalliosat. He tapasivat oppilaitoksen henkilökuntaa ja opiskelijoita, jotka kertoivat teräksen plasmaleikkauksesta ja takoraudan valmistuksesta. Opiskelijoiden laatiman valaistussuunnitelman toteutti valaistusalan asiantuntija.
Opiskelijat pääsivät kokemaan mitä on muotoilijan ja lasinpuhaltajan perinteinen yhteistyö, kun lasiosia valmistettiin taitavien puhaltajien käsissä. Hedelmällinen yhteistyö vaati molemmilta osapuolilta herkkyyttä kuulla, ymmärtää ja kunnioittaa toisen mielipiteitä ja ammattitaitoa. Kun pitkän prosessin jälkeen itsesuunniteltu lasiesine ilmestyi savuavasta puumuotista, yhdistyi siinä hetkessä asiakkaan toiveet ja opiskelijan taiteellinen visio.
Summa summarum
Työelämäprojektit ovat usein aikataulullisesti haastavia, etenkin kun mukana on alihankkijoita, joilla on ymmärrettävästi omat aikataulunsa. Prosessissa mitataan opiskelijoiden sitoutumista projektiin ja heidän ammattimaisen toimintansa kehittymistä. Opiskelijat kertovat työelämäprojektien olevan haasteineen kaikkineen opintojen parhainta antia. Työelämäprojektien päämääränä on mm. auttaa opiskelijoita verkostoitumaan asiakkaiden ja eri alihankkijoiden kanssa sekä antaa opiskelijoille realistinen kuva siitä laaja-alaisesta ja monimuotoisesta yhteistyöstä, jota muotoilun alalla tänä päivänä tehdään.
”Talvipuutarhan” kaltainen mittava työelämäprojekti on opiskelijalle vaativa mutta mitä mainion tapa oppia työskentelyä muotoilun kentällä ja luoda mielikuvia omasta tulevaisuudesta muotoilijan ammatissa.
Kirjoittaja: Auli Rautiainen, muotoilun lehtori
