Ammatillinen opettaja toimii sillanrakentajana opetuksen, työelämän ja yrittäjyyden välillä. Hänen yrittäjyyskasvatusidentiteettinsä muodostuu oman asiantuntijuuden ja pedagogisen osaamisen varaan. Siihen vaikuttaa myös hänen halunsa valmistaa opiskelijat menestymään niin palkkatyössä kuin yrittäjänä.
Käsitteessä yrittäjyyskasvatusidentiteetti on kolme sanaa. Kyse on identiteetistä. Siitä, miten ja millaisena ihminen näkee ja kokee itsensä. Kasvatus puolestaan liittyy ammatillisen opettajan työn kovaa ytimeen, jossa hän tukee opiskelijoidensa inhimillistä ja ammatillista kasvua ja kehitystä. Yrittäjyys voidaan nähdä niin yritystoiminnan pyörittämisenä kuin yleisen tason työelämävalmiuksina.
Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatusta käsittelevällä valinnaisella opintojaksolla opiskelijoiden yhtenä tehtävänä on pohtia omaa yrittäjyyskasvatusidentiteettiään. Halusin tietää, mitä tekoäly vastaa, kun tiedustelen sen käsitystä yrittäjyyskasvatusidentiteetistä.
Tekoäly tarjosi minulle vastauksen, jota hyödynnän tämän kirjoituksen runkona. En kuitenkaan hyväksynyt jäsentelyä sellaisenaan. Muotoilin myös lauseet ja virkkeet paremmin omaa ajatteluani vastaaviksi.
Ammatillinen opettaja toimii moniulotteisissa tehtävissä, joissa yhdistyvät niin oman ammattialan asiantuntijuus, pedagoginen osaaminen kuin opiskelijan valmistaminen työelämään. Erityisesti viimeksi mainitussa tehtävässä nousee muiden työelämävalmiuksien rinnalla esille se, että opiskelija ”valmistetaan” toimimaan työelämässä yrittäjämäisesti ja mahdollisesti myös yrittäjänä. Voidaankin sanoa, että jokaisen ammatillisen opettajan tulee olla samalla yrittäjyyteen kasvattaja tai yhdyssanalla ilmaistuna yrittäjyyskasvattaja. Näin ollen voidaan pohtia myös, millainen on ammatillisen opettajan yrittäjyyskasvatusidentiteetti.
Opettajan oma ammattiala voi rakentua esimerkiksi teknologian, hyvinvoinnin tai palvelun varaan – tai useimmiten jonkinlaiseen yhdistelmään näistä. Esimerkiksi ravitsemisalan ammattilainen saattaa tuntea omaavansa vahvan kokki-identiteetin. Hän siis kiinnittyy vahvasti kokin ammattiin. Sikäli kuin esimerkkiopettaja toimii päätyökseen ammatillisena opettajana, hän saattaa kiinnittyä vahvasti myös opettajan ammattiin, jolloin hän näkee itsensä pedagogina, toisen ihmisen henkilökohtaisen kasvun tukijana. Tällöin hän voi nähdä itsensä menetelmällisenä osaajana. Hän ei ole missään tapauksessa vain pelkkä tiedon välittäjä, vaan osaa ohjata, mentoroida, innostaa ja valmentaa niin yksilöitä kuin tiimejä kasvun ja kehittymisen tiellä.
Jatketaan vielä esimerkkillä. Jos opettaja tuntee paloa kasvattaa alalle uusia ravintoloitsijoita, esimerkiksi paikallista, alueellista tai valtakunnallista ruokakulttuuria piristääkseen tai kehittääkseen, hän saattaa tuntea vetoa myös yrittäjyyden edistämiseen ja kokea itsensä yrittäjyyskasvattajana.
Yrittäjyyskasvatusidentiteetin kokemiseen on muitakin mahdollisia väyliä. Opettaja voi nähdä yrittäjyyden edistämisen myös yleisten työelämävalmiuksien kehittämisen näkökulmasta. Tällöin hänen opetuksessaan voivat painottua erilaiset asenteet ja ominaisuudet, kuten esimerkiksi luovuus sekä ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot.
Kaikilla opettajilla ei ole omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä oman yritystoiminnan parissa. Jokaisen ammatillisen opettajan tulee kuitenkin olla oman alansa työelämän asiantuntija ja kyetä hahmottamaan sen rakenteet eli tuotteiden ja niitä tukevien palvelujen tuotantotavat. Se, miten toimialalla arvo syntyy. Joillakin aloilla tuotannon arvo syntyy suureksi osaksi julkisin varoin, kuten esimerkiksi poliisitoimessa. Mutta suurella osalla aloja mukana on myös yksityistä panostamista ja riskinottoa edellyttävää tuotantoa. Ammatillisen opettajan tulee siis tuntea nämä rakenteet ja hahmottaa yrittäjyyden asema ja arvo alan tuotannontekijänä. Näin hän voi ohjata opiskelijoitaan ajantasaisen tiedon ja ymmärryksen turvin.
Identiteetti edellyttää itsereflektiota. Sitä, että ihminen pohtii suhdettaan ympäristöönsä ja sen elementteihin. Ammatillisen opettajan tai opettajaopiskelijan onkin hyvä pysähtyä pohtimaan omaa suhdettaan myös yrittäjyyskasvatukseen ja sen osatekijöihin eli yrittäjyyteen ja kasvatukseen. Sitä, mikä merkitys yrittäjyyskasvatuksella on hänen opiskelijoidensa kasvussa ammattilaisuuteen. Hänellä on kokonaisuudesta jokin kokemusten kautta syntynyt ennakkokäsitys, joka ei kuitenkaan välttämättä ole kovin jäsentynyt. Ennakkokäsitystä voi siis jämäköittää reflektion kautta. Tätä kautta hän voi myös määrittää oman yrittäjyyskasvatusidentiteettinsä.
Kirjoittaja
Heikki Hannula, lehtori, ammatillinen opettajankoulutus
