Suomalainen vesiosaaminen on maailmanlaajuisesti arvostettua, erityisesti vesihuollon, jätevesien käsittelyn ja pohjavesien suojelun saralla. Vesivarojen kestävä hallinta on keskeinen haaste kaikkialla maailmassa, mutta erityisesti kuivilla alueilla, kuten Egyptissä. Egyptin ilmasto- ja ympäristöolosuhteet tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia suomalaisen vesiosaamisen hyödyntämiseen, ja korkeatasoinen koulutusosaamisemme voisi merkittävästi tukea maan vesivarojen hallinnan kehittämistä. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää huomioida maiden ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä varmistaa, että ratkaisut mukautetaan paikallisiin tarpeisiin. Paikallisten toimijoiden osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen on keskeistä, jotta kehitetyt ratkaisut tukevat Egyptin kestävää vesienhallintaa pitkällä aikavälillä.
Sateisesta Suomesta kuivaan Egyptiin – mitä voimme oppia toisiltamme?
Suomi ja Egypti edustavat vesivarojen hallinnan näkökulmasta kahta ääripäätä. Suomessa vesikiertoa hallitsevat runsas sadanta, kylmä ilmasto sekä kausittainen vaihtelu, kun taas Egyptissä veden saatavuus riippuu ensisijaisesti Niilin virtaamasta. Lisäksi kuivassa ja aurinkoisessa aavikkoilmastossa voimakas haihdunta kiihdyttää vesivarastojen ehtymistä. Ilmastonmuutos tuo lisähaasteita molempiin maihin. Suomessa se voi lisätä sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja tulvia, kun taas Egyptissä se voi pahentaa kuivuusjaksoja ja heikentää veden saatavuutta entisestään.
Suomessa on kehitetty tehokkaita ratkaisuja tulvien hallintaan, pohjavesivarantojen suojeluun ja vesistökunnostukseen, jotka tukevat vesivarojen kestävää käyttöä ja ekosysteemien hyvinvointia. Egyptissä osaaminen puolestaan painottuu veden tehokkaaseen kierrätykseen, suolanpoistoteknologiaan sekä vedenkäytön optimointiin. Suomalaisten vesiasiantuntijoiden on tärkeää ymmärtää, miten auringon voimakas säteily, korkeat lämpötilat ja rajallinen veden saatavuus Niilistä muokkaavat Egyptin vesikiertoa. Tämä voi mahdollistaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin räätälöityjen ratkaisujen kehittämisen.
Suomalaisen koulutusosaamisen ja oppimismenetelmien hyödyntäminen Egyptissä voi tuottaa merkittävää lisäarvoa paikalliseen vesiresurssien hallintaan. Koulutuksen tulisi kattaa paitsi tekniset ratkaisut myös kokonaisvaltaisen, paikallisiin olosuhteisiin soveltuvan ajattelutavan vahvistamista.
Yhteiskunnalliset haasteet ja mahdollisuudet
Egyptin vesikysymyksiin vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät, kuten väestönkasvu, ruokaturva ja alueelliset jännitteet. Väestönkasvu lisää vedenkulutusta ja kasvattaa ruuantuotannon tarvetta, mikä puolestaan asettaa paineita jätevesien käsittelylle. Alueelliset jännitteet liittyvät muun muassa vedenoton lisääntymiseen, pohjavesivarojen ylikäyttöön sekä patohankkeisiin, mikä korostaa vesivarojen hallinnan merkitystä. Kestävien ratkaisujen kehittäminen edellyttää teknisen asiantuntemuksen yhdistämistä laajempaan yhteiskunnalliseen ymmärrykseen. Tämän avulla voidaan luoda pitkäjänteisiä ja vaikuttavia ratkaisuja, jotka tukevat Egyptin vesihuollon kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa.
Osana Kestävää ja vastuullista vesikoulutusta Egyptissä -projektia koulutimme egyptiläisiä vesialan asiantuntijoita integroidusta vesivarojen hallinnasta osana kiertotaloutta. Koulutuksessa keskityttiin mm. kestävään vedenkäyttöön, jätevesien hyödyntämiseen ja kuivuuden hallintaan sekä kannustettiin paikallisia asiantuntijoita soveltamaan ja kehittämään ratkaisuja oman ympäristönsä tarpeisiin. Suomessa yleisesti käytetyt koulutusmallit, kuten ongelmalähtöinen oppiminen ja monitieteinen yhteistyö, tarjoavat keinoja tukemaan tätä prosessia. On tärkeää, että ratkaisut sovitetaan paikallisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin, ja taloudellisiin puitteisiin, sillä kestävä vesivarojen hallinta edellyttää laajaa paikallista sitoutumista ja yhteiskunnan hyväksyntää.
Vesiosaamisen vahvistaminen yhteistyöllä
Suomalaisen vesiosaamisen ja Egyptin ainutlaatuisten olosuhteiden yhdistäminen tarjoaa merkittäviä yhteistyön mahdollisuuksia molemmille osapuolille. Hyvin suunniteltu yhteistyö voi johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin, jotka eivät pelkästään hyödytä Egyptiä, vaan luovat myös uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja asiantuntijoille.
Suomalainen vesiosaaminen voi kukoistaa Egyptissä, kunhan ymmärretään paikallisten olosuhteiden ja kulttuurin erityispiirteet. Yhteistyö perustuu molemminpuoliseen oppimiseen ja kunnioitukseen, mikä mahdollistaa kestävien ja vaikuttavien ratkaisujen toteuttamisen. Pitkäjänteinen yhteistyö ja vuorovaikutus tuottavat tuloksia, jotka voivat palvella laajemminkin globaaleja vesihuollon haasteita.
Vesidiplomatia on tunnistettu yhdeksi Suomen mahdollisuudeksi vahvistaa kansainvälistä asemaansa vesialalla. Sen merkitys korostuu erityisesti alueilla, jossa vesivarojen hallinta liittyy alueelliseen vakauteen ja turvallisuuteen (Ulkoministeriö, 2020). Suomen pitkään kehittynyt asiantuntemus rajavesiyhteistyössä ja konfliktien ennaltaehkäisyssä voi tarjota hyödyllisiä näkökulmia myös Egyptin kontekstissa. Vesidiplomatiaa kehittämällä voidaan edistää kestävää vesivarojen hallintaa, vuoropuhelua sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Tämä yhteistyö ei rajoitu pelkästään poliittisiin ja hallinnollisiin prosesseihin, vaan kattaa myös konkreettiset ratkaisut, kuten vesihuollon ja kiertotalouden teknologiset innovaatiot. Suomalaisella osaamisella on vahvat perinteet esimerkiksi vedenpuhdistusteknologioissa ja kiertotalousratkaisuissa, jotka voivat tukea Egyptin vesihuollon kehittämistä. Lisäksi koulutus ja vesidiplomatia voisivat toimia työkaluina kestävän kehityksen, alueellisen vakauden ja rauhan edistämisessä.
Kirjoittajat
Satu Kivimäki, tutkija ja tuntiopettaja
Maria Lehtimäki, lehtori
Kirjoittajat työskentelevät HAMKin bio- ja luonnonvara-alan tutkimus- ja koulutusympäristöissä. Koulutusvierailun Egyptiin on mahdollistanut ulkoministeriön Finnpartnership-ohjelman rahoittama Kestävää ja vastuullista vesikoulutusta Egyptissä -hanke.
Kuva: Maria Lehtimäki
Lähteet:
Ulkoministeriö. (2020). Vesidiplomatia-konseptin edistäminen ja suomalainen lisäarvo. https://www.unipid.fi/site/assets/files/4426/vesidiplomatiaselvitys.pdf
