Historian ensimmäinen kansallinen Biotalousalan korkeakoulutuksen arviointi julkaistiin syyskuussa 2024 (Aro ym., 2024). Arvioinnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), ja sen kohteena olivat biotalousalan koulutusten ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Arvioinnin tuloksena julkaistiin kehittämissuosituksia koskien koulutuksen kehittämistä, korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja asemaa yhteiskunnallisina vaikuttajina. Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulut kokoontuivat yhteen ja pureskelivat raporttia Bootcampillä, joka järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella syyskuussa 2024.
Tilaisuuteen osallistui 11 henkilöä eri puolilta Suomea, mukana olivat Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia, Karelia-ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Osallistujat edustivat monipuolisia rooleja bio- ja luonnonvara-alalta, muun muassa senioriopettajia, lehtoreita, koulutuspäälliköitä, TKI-asiantuntijoita, osaamispäälliköitä ja markkinoinnin asiantuntijoita. Tavoitteena oli keskustella ja päättää seuraavista askelista ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseksi vuodelle 2025 ja sitä eteenpäin.
Päivät sisälsivät paljon keskustelua sekä ideoiden ja jaettujen haasteiden vaihtoa luonnonvara-alan AMK-koulutuksien edistämiseksi. Keskustelun pohjana oli Karvin tuottama raportti biotalousalojen korkeakoulutuksen arvioinnin tuloksista. Keskustelujen lisäksi aiheita käsiteltiin Learning cafe -muodossa eli oppimiskahvilassa, joka on yhteistoimintamenetelmä tiedon luomiseen ja siirtämiseen.
Korkeakoulujen arviointi pohjana yhteistyön tiivistämiselle
Biotalousalan korkeakoulutuksen arviointiraportin keskeisimmät kehittämissuositukset olivat seuraavat:
- Huoltovarmuutta tulee lisätä opetukseen osana ruokaketjuajattelua sekä digivihreää teknologiaa.
- Biotalousalan opiskelijoille tulee tarjota opiskelijoille nykyistä monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua työelämälähtöiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan opintojen aikana.
- Biotalousalojen koulutusten tulee tiivistää keskinäistä yhteistyötään, jotta ne voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nykyistä vahvemmin ja rohkeammin. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee yhä enemmän biotalousalan monialaisia osaajia.
Luonnonvara- ja biotalousala on pieni koulutusala, kun sitä vertaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai tekniikan koulutusaloihin. Kuitenkin luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja toimivasta, vastuullisesta ruokaketjusta vastaavan koulutusalan merkitys on suuri. Korkeakoulujen sijoittuminen eri puolille pitkää maatamme on perusteltua sekä ruuan että muiden luonnonvarojen tuotannon näkökulmasta.
Karvin raportista nousseet aiheet olivat sidoksissa tuotantoympäristön ilmastoon, ja tästä syystä Bootcampissa käsittelimme alan ennakointityön syventämistä, sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyötä oppijoiden polulla. Edellä mainitut aiheet edistävät myös korkeakoulujen resurssitehokasta toimintaa eri puolilla Suomea, kun päällekkäistä työtä voidaan välttää tehokkaammin.
Bootcampin päätteeksi sovittiin tammikuussa 2025 alkavasta työstä AMK-verkoston yhteisten joustavien opintokokonaisuuksien tarjoamiseksi, opintotarjonnan näkyvyydestä ja saavutettavuudesta sekä TKI-hankkeiden hyödyntämisestä koulutuksen kehittämisessä. Ennakointityön systematisointi ja hyödyntäminen on oleellinen osa koulutusten kehittämistä, joka jatkuu samalla aikataululla opintotarjonnan kehityksen kanssa. Ennakointityön kautta valtakunnallisessa yhteiskehittämisessä huomioidaan ei vain alempien ammattikorkeakoulututkintojen vaan myös ylempien korkeakoulututkintojen ja jatkuvan oppimisen merkitys työelämän tarpeisiin vastaamisessa.
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulut mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun
Bootcampin keskusteluissa sekä Karvin raportissa nousi myös edellä mainittu osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun nykyistä vahvemmin. Tunnistimme, että ammattikorkeakoulujen laajaa asiantuntijaverkostoa hyödynnetään harvoin esimerkiksi asiantuntijalausunnoissa tai erilaisten tilaisuuksien puheenvuoroissa. Bootcampille osallistuneet viestinnän ammattilaiset lähtevät viemään eteenpäin asiantuntijuuden tunnistettavuuden lisäämistä sekä konseptoimaan asiantuntejakortteja, jotka auttavat ammattikorkeakoulujen henkilökuntaa tarjoamaan omaa osaamistaan erilaisissa yhteyksissä. Viestintäasiantuntijat lähtevät myös kehittämään yhteistyötä viestinnällisestä näkökulmasta, jotta ala tavoittaisi mahdollisimman laajasti uusia hakijoita sekä vaikuttajia eri puolilta Suomea.
Kiitämme kaikkia osallistujia aktiivisesta osallistumisesta ja mielenkiintoisista keskusteluista, jotka tekevät luonnonvara-alan AMK-verkostosta entistä vahvemman. Uskomme, että tällaiset tilaisuudet ovat avainasemassa edistettäessä luonnonvara-alojen koulutusta ja työelämäyhteyksiä tulevina vuosina.
Lähteet
Aro, S., Paunonen, A., Pietikäinen, J, Riihimäki, M.-A., Seppänen, M., Tikkanen, J., Saarilammi, M.-L. & Nurkka, N. (2024). Biotalousalan korkeakoulutuksen arviointi. Karvi. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/biotalousalan-korkeakoulutuksen-arviointi
Kirjoittajat
Alina Martjanova, projektiassistentti, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kia Partanen, markkinointiviestinnän suunnittelija, Hämeen ammattikorkeakoulu
Mona-Anitta Riihimäki, Bio- ja luonnonvara-alan yksikön johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
