Tekoäly on tullut liiketalouden ja markkinoinnin työtehtäviin jäädäkseen. Tämä tarkoittaa, että opiskelijoille tulee kertyä osaamista uusista teknologisista työkaluista ja -tavoista siten, että he voivat olla aiheen edelläkävijöitä tulevissa työtehtävissään. Tällä hetkellä osaamistaso vaihtelee paljon niin opiskelijoilla, opettajilla kuin työelämän asiantuntijoillakin.
Suomen Markkinointiliitto ry:n webinaarissa 11.9.2024 Jonna Muurinen kertoi, miten tekoäly auttaa rutiinitehtävien vähentämisessä, työtehtävien tehostamisessa ja uusien näkökulmien tuottamisessa. Tekoälytyökaluilla voidaan markkinoijan työssä tehostaa ideointia, suunnittelua, taustoittavien tutkimusten ja datan analysointia.
Vaikka markkinoinnin ammattilaisia kannustetaankin kokeilemaan ja hyödyntämään tekoälyä työtehtävissään, on huomattava, että asiantuntijalla on edelleen tehtävänsä paitsi tekoälyn aktivoinnissa niin myös ehdotusten oikeellisuuden ja vastuullisuuden varmistamisessa. Tekoälyn käyttö on tuonut myös kiinnostavan näkökulman siihen, miten se tasoittaa taitoeroja eri aihealueiden osaamisissa. Tästä esimerkkinä voidaan mainita kirjoitustaito tai graafinen suunnittelutaito.
Syksyllä 2024 myös Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) henkilöstöpäivien yksi iso teema oli tekoäly. Rehtorit korostivat, että HAMKista ei saisi valmistua opiskelijoita, joilla ei ole ymmärrystä siitä, miten tekoälytyökaluja käytetään. Valmistamme opiskelijoita työelämää varten, ja vastuullisena toimijana meidän on tarjottava opiskelijalle niitä valmiuksia, joita hän työelämässä tulee tarvitsemaan.
Opiskelijoiden heterogeeninen osaamistaso
Tekoäly näkyy liiketalouden tradenomiopiskelijoiden opiskelussa, työskentelyssä sekä tehtäväpalautuksissa. Opiskelijat käyttävät tekoälyä muun muassa tiedonhakuun, haetun tiedon analysointiin sekä tiivistämiseen, sisällöntuotantoon, kielten kääntämiseen, tentteihin valmistautumiseen tai apuvälineenä ideointiin. Joskus kuitenkin tehtäväpalautuksissa näkee, että opiskelija on syöttänyt tehtävänannon esimerkiksi ChatGPT:lle ja kopioinut palautettavaksi suoraan tekoälyn antaman vastauksen. HAMKissa on tehty hyvä ja käytännönläheinen tekoälyn käyttäjän muistilista, joka korostaa erityisesti kriittisen ajattelun ja eettisyyden näkökulmia.
Käytännön opetustyössä on noussut esille opiskelijoiden erittäin vaihteleva osaaminen tekoälyn käytöstä. Opiskelijat voidaan jakaa tekoälyn käytön osalta kolmeen eri ryhmään:
- Osa käyttää tekoälyä säännöllisesti opiskelussaan tukiälynä ja tekevät sen käytön näkyväksi.
- Osa käyttää tekoälyä runsaasti opiskelussaan ilman kriittistä ajattelua ja oikeaoppista merkintää.
- Osa ei käytä tekoälyä lainkaan omasta valinnastaan tai osaamattomuudesta johtuen.
Jaottelu on karkea, sillä moni opiskelija asemoituu myös näiden kolmen ryhmän välimaastoon. Ryhmän 1 opiskelijat tarvitsevat erityisesti kannustusta oman osaamisen näkyväksi tekemiseen sekä jopa ammatilliseen profiloitumiseen, ryhmän 2 opiskelijat ohjausta tekoälyn eettiseen käyttöön ja ryhmän 3 opiskelijat taas opastusta ja tietoa heille uudesta aiheesta.
Tekoälyn käyttö opetuksessa
Digitaalisen koulutuksen ja oppimisen ITK 2024 -tapahtuman keynote-puheenvuorossa tekoälyprofessori Teemu Roos esitteli kolme vaihtoehtoa generatiivisen tekoälyn käyttöön opetuksessa. Ensimmäinen vaihtoehto on kieltää käyttö, minkä haasteena on erityisesti asian valvonta sekä takapajuisuus. Toinen vaihtoehto on sallia käyttö, jolloin valvontaa ei tarvitse välttämättä tehdä, mutta osa oppimisestä jää tapahtumatta. Kolmas vaihtoehto pohjautui digitaalisen opetuksen professori Johannes Cronjén malliin, jossa ”pakotetaan” opiskelijat käyttämään tekoälyä. Tällä keinolla saadaan tasattua osaamiseroja ja samalla tarjotaan kaikille soveltuvia oppimistehtäviä, joissa kriittinen lukutaito, tiedon soveltaminen ja työelämätaidot kehittyvät.
Tästä ”pakottavasta” mallista inspiroituneena olemme rakentaneet liiketalouden 2. ja 3. vuoden syventäviin opintoihin oppimistehtäviä, joissa opiskelijoiden tulee hyödyntää tekoälyä osana tehtäväpalautustaan. Esimerkiksi tapahtumatuotannon moduulissa opiskelijoiden tulee suunnitella lanseeraustapahtuma hyödyntäen valitsemaansa tekoälytyökalua, mutta myös analysoida tekoälyn tuomia hyötyjä ja haasteita ratkaisussa. Vastuullisen markkinoinnin moduulissa opiskelijat taas toteuttavat markkinointivideolle kuvakäsikirjoituksen, jossa tekoälyä tulee hyödyntää osana toteutusta ja jossa pitää analysoida valitun työkalun soveltuvuutta. Molemmat tehtävätyypit ovat vahvistaneet ajatustamme siitä, että opiskelijoiden osaaminen ja kokemukset ovat todellakin hyvin eritasoisia. Toisaalta tällainen pakotettu kokeilu yllättää ensikertalaiset tekoälyn mahdollisuuksista, ja vastaavasti heidän pohdinnoissaan esiin nousee myös tekoälyn hyödyntämisen eettiset haasteet ja näkökulmat.
Liiketaloudesta ja muistakin koulutuksista valmistuvat opiskelijat ovat työelämän muutosagentteja, jotka tuovat tekoälyosaamista useille työpaikoille ehkä jo nyt, mutta ainakin valmistumisensa jälkeen. Tekoälyyn liittyvä osaaminen on merkityksellistä opiskelijoiden työllistymisen ja työelämässä menestymisen näkökulmasta kaikilla aloilla.
Kirjoittajat
Kirjoittajat Riitta Ikonen ja Eveliina Toivonen työskentelevät liiketalouden lehtoreina Hämeen ammattikorkeakoulussa.
