Energiantuotanto ja -kulutus ovat nykyään keskeisessä roolissa kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Yhä useammat yksilöt ja yhteisöt etsivät ratkaisuja, joilla he voivat osallistua omavaraisen ja ympäristöystävällisen energian tuotantoon. Energiayhteisöt ovat yksi tapa, jolla ihmiset voivat yhdistää voimansa ja tuottaa, kuluttaa sekä jakaa itse tuotettua energiaa. Mutta mitä nämä energiayhteisöt ovat ja miten ne voivat hyödyttää meitä yksilöinä ja yhteiskuntana? Tässä blogitekstissä tarkastelen energiayhteisöjen toimintaa ja niiden merkitystä.
Minkälainen energian tuottaja olet?
Energiayhteisöt ovat yhteisöjä, joiden jäsenet tuottavat ja kuluttavat itse tuottamaansa energiaa, ja niitä koskee valtioneuvoston asetus 1133/2020. Energiayhteisöt mahdollistavat suuremmat investoinnit verrattuna yksityiseen asiakkaaseen. Koska energiayhteisö on jakamistalouden muoto, sitä koskevat erilaiset säädökset ja direktiivit. Energiayhteisöt voidaan jakaa paikallisiin ja hajautettuihin yhteisöihin, joista paikallisia malleja ovat kiinteistörajojen sisäiset energiayhteisöt ja kiinteistörajat ylittävä toiminta. Kiinteistörajojen sisäpuolelle jäävän energiayhteisön voivat muodostaa asunto-osakeyhtiön osakkaat (kuva 1), joilla on samat energiamittarit ja sähkönkäyttöpaikat saman jakeluverkkoliittymän alla. Kiinteistön sisällä liikkuva sähkö on verotonta, kunhan se ei liiku jakeluverkon liittymispisteen yli.
Jos voimala joudutaan tilan puutteen, varjostusten tai muun vastaavan takia siirtämään kiinteistön rajojen ulkopuolelle, puhutaan kiinteistörajat ylittävästä toiminnasta. Kyseistä toimintaa voi harjoittaa esimerkiksi naapureiden kanssa, jolloin naapurustosta tulee energiayhteisö, jonka jokaisella jäsenellä on oma erillinen linja tuotantolaitokselta. On myös olemassa hajautettu energiayhteisö, jonka voimala on sijoitettu tuotannon kannalta suotuisaan paikkaan, mutta tuotetun energian siirtämiseen käytetään jakelu- ja siirtoverkkoa (kuva 2). Jokainen kulutuskohde vaatii tällöin oman mittarinsa ja sähkösopimuksen, jolloin myös siirrosta tulee maksaa. Kyseisessä tapauksessa myös verot maksetaan yleisen vallitsevan mallin mukaan.
Energia-aktiivisuus energiayhteisön ehtona
Energiayhteisöt vastaavat tarpeeseen energian paikallisesta tuotannosta ja omistajuudesta. Sen avulla energiaa tuottavat yksilöt, jotka myös omistavat voimalat, pääsevät nauttimaan sen antimista joko kokonaan ilman valtakunnan väliintuloa tai pienimuotoisesti ulkoisten siirtoverkkojen kautta. Energian tuotanto tietenkin maksaa itsessään vähintään investointien, ja usein huoltokustannusten verran rahaa. Jotta rahalle saisi eniten vastinetta, kannattaa myös pientuottajien osallistua tuottamaan energiansa tehokkaasti.
Omaan napaan katsomisen lisäksi energiayhteisöistä voi olla hyötyä myös kansallisella tasolla. Energiayhteisöjen joustomahdollisuudet voivat helpottaa kansallisen verkon kuormitusta. Esimerkkinä tästä voidaan pitää Lappeenrannan kaupungin virtuaalivoimalaitoskokeilua, joka tuottaa kaupungille jo rahaa.
Energia-aktiivisuus ei ole vain yksittäisten toimijoiden etu. Se tarjoaa laajempia hyötyjä koko yhteisölle. Samalla kun uudet energiaratkaisut kehittyvät ja yhteisölliset mallit saavat jalansijaa, jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa energian tulevaisuuteen. Yhteistyöllä ja rohkeilla investoinneilla voimme varmistaa, että siirrymme kohti puhtaampaa ja tehokkaampaa energiatuotannon mallia, joka hyödyttää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.
Kirjoittaja
Ona Vassallo, projektiasiantuntija, Kestävät energiajärjestelmät -tutkimusryhmä, Hämeen ammattikorkeakoulu
Teksti on kirjoitettu osana Energiaobservatorio – Rakennetun ympäristön aktiiviset energia-asiakkaat (ENO) -hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan Unionilta, Hämeen liitolta ja Hämeenlinnan kaupungilta.
