Afrikassa vain muutama prosentti väestöstä on koulutettu yliopistoissa. Keniassa vuoden 2019 väestönlaskenta paljasti, että liki 50 miljoonaisesta väestöstä vain 1,3 miljoonalla oli yliopistotasoinen koulutus. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) koordinoimassa HEI-ICI hankkessa PBL-BioAfrica pilotoidaan ja kehitetään mallia, jossa avoimen yliopiston kautta laadukasta koulutusta voitaisiin tarjota useammille.
Useimmille kenialaisille ja sambialaisille yliopisto näyttää hyvin kaukaiselta ja mahdottomana saavuttaa. Keniassa on nykyisellään noin 40 yliopistoa, joten tarjonta on kyllä lisääntynyt. Yliopisto-opintojen rahoitusmalli uudistettiin uuden presidentin myötä vuonna 2023. Opiskelijat voivat saada tukea lukukausimaksuihin, opintolainaa, mutta osa opinnoista on maksettava itse. Omarahoitusosuus on niin vaativa ja sen määrää on taloustilanteen huonotessa lisätty, että entistä useamman opiskelijan on mahdotonta löytää omarahoitusta.
Avoin yliopisto on konsepti, jossa laadukasta opetusta tarjotaan kaikille. Kaikki kansalaiset voivat osallistua maksua vastaan yliopisto-opetukseen ja saada suoritetuista opinnoista todistuksen. Nämä opinnot tunnustetaan osaksi tutkintoa, jos myöhemmin hakeutuu opiskelijaksi tutkinto-ohjelmaan. Suomessa avoimen yliopiston kautta suoritetut kurssit mahdollistava sisäänpääsyn tutkinto-ohjelmiin, kun kursseja on suoritettu tietty määrä.
Kenialaisten ja sambialaisten ylisopistoilla on kolme tavoitetta: opettaa, tutkia ja palvella yhteisöjä. Maatalousyliopistot ovat kautta aikojen tehneet työtä maaseutuyhteisöjen kouluttamisessa. PBL-BioAfrica-hankkeen myötä on lähdetty testaamaan mallia, jossa tarvelähtöisesti rakennetaan kurssien sisältö vastaamaan yhteisön tarpeita ja suoritetuista opinnoista annetaan todistus. Toisaalta opetusmenetelmät sovitetaan opiskelijoille sopiviksi. Oppimistavoitteista ei tingitä, sen sijaan valitaan huolella materiaalit ja menetelmät, jotta osallistujat, joilla ei ole yliopistossa opiskelevan opiskelutaitoja, pystyvät onnistumaan. Esimerkki tästä on vaikkapa se, että taustamateriaaleina käytetään videoita ja ääntä pitkien luettavien tekstien sijaan. Teoreettisen tiedon rinnalla annetaan tilaa sille, että opiskelija osaa soveltaa ja luoda ratkaisuja.
Yliopistojen halu tehdä avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä yhteisöjen kanssa on uutta. Yliopistot nähdään norsunluutorneina, jotka ovat tavalliselle ihmiselle saavuttamattomia. Hankkeen loppuseminaarissa Egertonissa kuulimme mieltä lämmittäviä kokemuksia. Sambialaisilta oli tiedusteltu, että onko ajatus yliopistojen viemisestä kyliin hämäystä. Kun kyläläiset vihdoin uskoivat, että tohtorit ja lehtorit ovat tulleet tosissaan puhumaan heidän tarpeistaan, yhteistyö lähti hyvin käyntiin. Moodle ja Zoom ovat meillä oppimisen verkkoalustoja, mutta ihan mahdottomia käyttää kylissä. Sen sijaan Facebook ja WhatsApp, kaikille tutut, ovat toimineet loistavasti opetuksen apuvälineinä. Myönteistä on ollut myös se, että laadukkaasta opetuksesta on haluttu ja pystytty maksamaan.
Keniassa monet yrittäjyyttä opettavat kurssit ovat tuottaneet yritysideoita. Egertonin yliopistossa kokeiltiin kurssia, jossa yliopisto-opiskelijat, ammattikouluopiskelijat, työttömät ja kouluttamattomat nuoret opiskelivat yrittäjyyden perusteita yhdessä. Erilaiset tausta eivät haitanneet menoa: käytännön yrittäjyyden taitoja opettaneella kurssilla tehtiin yhteistyötä, ja täälläkin syntyi useita ajatuksia yrityksistä. Tärkeä palaute tästä kokeilusta oli myös opiskelijoiden itsetunnon lisääntyminen ja lisääntynyt luottamus omiin kykyihin.
Osa avoimesta yliopistosta on kasvokkain opettamista, mutta hybridimallit, joissa opetusta on myös verkkopohjaisesti, tuntuvat toimivan myös. Pisimmälle on menty Egertonissa, jossa hankkeen innostama on rakennettu ensimmäinen kokonaan verkossa toimiva kurssi, jonka opiskelijat voivat tehdä omassa tahdissaan. Kurssin kaikki materiaalit ja osaamista mittaavat tehtävät ovat verkossa. Pedagogiikka-kurssi on saavuttanut suuren suosion: pieni markkinointi sai jo yli 500 opettajaa ilmoittautumaan kurssille.
Tapasimme kenialaiset nuoret maanviljelijät Millecentin, Cyrillen ja Denniksen, he kaikki olivat olleet mukana yliopistokursseilla. Tämä oli rohkaissut heitä osallistumaan yliopistolla tiedetapahtumaan yleisössä. Se oli ensimmäinen kerta ikinä, kun he rohkenivat astella yliopiston juhlavasta portista sisälle. Tähän kylään yhteistyö tuloksena syntyi orgaanisia lannoitteita valmistava yritys. Moneen kertaa toistelimme, että kurssitarjonta tulee laajenemaan ja heillä on kaikilla mahdollisuus osallistua.
Käsitys oppimisesta, tavoitteista ja siitä kenelle koulutusta pitää tarjota muuttui hankkeen partneriyliopistoissa merkittävästi. Huomion arvoisia olivat opettajien kommentit, tilanteesta, joissa he joutuivat kylissä pohtimaan omaa lähestymistapaansa ja punnitsemaan oman tietonsa merkitystä kyläisten näkökulmasta. Monen kurssin sisältö muuttui keskusteluissa tiedon käyttäjien kanssa. Useimmat kokivat tämän innostavana ja omaa työtä rikastavana, ja akateemisuuden rinnalle nousi uusia näkökulmia ja oivallusta siitä mihin suuntaan viedä omaa tutkimusta.
Millecentiä, Cyrilleä ja Dennista pyysimme kauniisti lähettämään meille kutsut, kun ensimmäinen saa tutkintonsa valmiiksi. Tähän voi vielä mennä muutama vuosi, mutta muutos on alkanut.
Kirjoittaja
Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä
Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.
