Ihmislähtöisessä suunnittelussa muotoiluprosessin keskiössä on ihminen kokonaisvaltaisena toimijana. Se, mitä tarkoittaa ihminen kokonaisvaltaisena toimijana riippuu pitkälti jokaisen omasta ihmiskäsityksestä. Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys auttaa ymmärtämään, miten ihminen voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisena ja inhimillisenä toimijana.
Holistinen ihmiskäsitys
Kokonaisvaltainen eli holistinen ihmiskäsitys perustuu suomalaisen psykologin ja filosofin Lauri Rauhalan kehittämään kokonaisvaltaiseen teoriaan ihmisen olemassaolosta. Teorian mukaan ihmisen kehollisuus, tajunnallisuus ja situationaalisuus ovat yhteen kietoutuneita ja ne yhdessä muodostavat ihmisen kokonaisuuden. Ihmislähtöistä suunnittelua tekevälle holistinen ihmiskäsitys antaa näkökulmia, mihin asioihin kannattaa kiinnittää suunnittelussa huomiota.
Muotoiluajattelun prosessi lähtee empatiasta, jolla tähdätään ymmärryksen lisäämiseen käyttäjän maailmasta. Tutkittava käyttäjä voi olla esimerkiksi uuden kehitettävän mobiilisovelluksen kohderyhmää edustava henkilö. Tällöin olennaista on ymmärtää käyttäjän tarpeita, motivaatiota, odotuksia ja mahdollista käyttökontekstia, jossa käyttäjä tulee sovellusta käyttämään. Käyttäjäkokemus muodostuu holistisen ihmiskäsityksen termein situaatiosta, jossa käyttäjä tuotetta tai järjestelmää käyttää, henkilön tajunnallisuudesta (tarpeet, motivaatio, odotukset) suhteessa käytettyyn järjestelmään, sekä itse järjestelmän piirteistä (monimutkaisuus, käytettävyys, toiminnallisuus). Suunnittelijalla voi olla erilaisia olettamuksia käyttökontekstista kuin käyttäjillä, joka selviää käyttäjätutkimusta tekemällä. Käyttäjän tarpeen ja motivaation ymmärtäminen käytettävää järjestelmää kohtaan on aivan olennaista. Erilaiset muotoiluajattelun työkalut, kuten empatiakartta auttavat ymmärtämään minkälaisia tarpeita ja odotuksia käyttäjällä on järjestelmää kohtaan. Empatiakartta ohjaa etsimään vastauksia mm. järjestelmän piirteisiin, jotka voisivat vähentää käyttäjän kokemaa tuskaa jossain toiminnassa mitä hän tekee tai esimerkiksi tekemään toiminnasta hänelle helpompaa ja nopeampaa. Kehollisuuden näkökulmasta käyttäjillä voi olla erilaisia haasteita liittyen järjestelmän saavutettavuuteen, joista osa on myös lainsäädännössä määritelty, esimerkiksi julkisen sektorin mobiilisovellusten osalta. Mitä paremmin suunnittelija ymmärtää käyttäjän kehollisuutta, tajunnallisuutta ja situationaalisuutta koskevia tarpeita, sitä parempi mahdollisuus hänellä on kehittää tarpeita vastaavia järjestelmiä.
Hieman kärjistäen voidaan todeta, että ihmislähtöisessä suunnittelussa ei suunnitella järjestelmiä itselle tai omia tarpeita ja motivaatiota tyydyttämään, vaan pyritään ymmärtämään mahdollisimman hyvin todellisia käyttäjiä, jotka tulevat järjestelmää käyttämään. Muotoiluajatteluprosessin seuraavassa vaiheessa määritellään ratkaisemisen arvoinen ongelma juuri käyttäjien näkökulmasta, huomioiden mikä käyttäjien näkökulmasta olisi haluttavaa, toimivaa, kannattavaa ja kestävää. Ratkaisut ideoidaan perustuen saavutettuun käyttäjäymmärrykseen ja konkretisoidaan prototyyppien muodossa. Ratkaisun prototyyppejä testataan käyttäjillä ja niistä saatuja käyttäjäkokemuksia hyödynnetään järjestelmän parantamisessa ja edelleen kehittämisessä. Muotoiluajattelun prosessissa vaiheet eivät seuraa aina toisiaan lineaarisesti vaan usein vaiheita on tarpeen toistaa, jotta päästään lähemmäksi haluttua lopputulosta. Holistiseen ihmiskäsitykseen tutustuminen voi lisätä ymmärrystä ihmislähtöisestä suunnittelusta ja auttaa suunnittelijoita ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Muotoiluajattelun hengessä toivotan tervetulleeksi käyttäjäpalautteen kirjoituksestani.
Kirjoittaja Jari Jussila toimii HAMK Design Factory yksikön johtajana. HAMK Design Factoryn opiskelijaprojektit ilmentävät ihmislähtöistä suunnittelua ja niiden toteuttamisessa hyödynnetään pääsääntöisesti muotoiluajattelun prosessia.