Ty\u00f6skentelen ammatillisena opettajana ja opinto-ohjaajana tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa, hyvin moninaisen opiskelijajoukon keskell\u00e4. Ty\u00f6ni on rikasta, mielenkiintoista ja haastavaa. Osalla opiskelijoista, joita opetan ja ohjaan, on taustalla valmiiksi hyv\u00e4 koulutus, kehittyneet akateemiset taidot sek\u00e4 sis\u00e4inen motivaatio ja halu oppia. T\u00e4llaisten opiskelijoiden kanssa oma ty\u00f6ni on p\u00e4\u00e4asiassa motivoivien henkil\u00f6kohtaisten polkujen etsimist\u00e4, sparrausta ja monille heist\u00e4 uuden alan eetokseen johdattelemista. N\u00e4ill\u00e4 opiskelijoilla on siis jo paljon osaamista, taitoja ja sellainen el\u00e4m\u00e4ntilanne, ett\u00e4 opinnot yleens\u00e4 sujuvat ja toimivat hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla kokonaisvaltaisina alaan ja ammattitaitoon liittyvien ajatusprosessien her\u00e4tt\u00e4jin\u00e4. Yleisell\u00e4 tasolla voidaan sanoa, ett\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa keski\u00f6ss\u00e4 ei ole testintuottamisen taito, vaan ammattitaidon ja osaamisen hankkiminen kullekin yksil\u00f6lle sopivin keinoin. N\u00e4iden itsen\u00e4isten ja osaavien opiskelijoiden kanssa yrit\u00e4n rakentaa sellaisen polun, jossa he saavat osaamisen hankkimisen lis\u00e4ksi haastaa itsens\u00e4 my\u00f6s tekstintuottamisen saralla, samalla, kun he kartuttavat ammatin vaatimaa osaamista ja taitoa. Kuluvan lukuvuoden olen saanut opiskella t\u00e4\u00e4ll\u00e4 HAMK:ssa ammatilliseksi erityisopettajaksi ja ajatukseni ovatkin t\u00e4st\u00e4 syyt\u00e4 kohdentuneet viime aikoina erityisesti niihin opiskelijoihin, joilla ei ole korkeaa motivaatiota, aiempaa osaamista tai vahvaa itsetuntoa mukanaan.<\/p>\n
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoissa on ollut viime vuosina havaittavissa yh\u00e4 enemm\u00e4n eri \u00e4\u00e4rip\u00e4iden kohtaamisia. Toisena \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n\u00e4 ovat juuri n\u00e4m\u00e4 edellisess\u00e4 kappaleessa esiin nostamani, motivoituneet, tiedonhaluiset, ammatinvaihtajat, jotka todella haluavat kaiken osaamisen ja taidon, jonka voivat koulusta saada. Ja toisena \u00e4\u00e4ripoolina ovat ne opiskelijat, joilla on suuria haasteita oman motivaation, el\u00e4m\u00e4nhallinnan, oppimisen tai psykofyysisen terveytens\u00e4 kanssa. T\u00e4m\u00e4 opiskelijoiden \u00e4\u00e4rip\u00e4iden vaihtelu lis\u00e4\u00e4ntyi ammatillisessa koulutuksessa selv\u00e4sti vuonna 2013 lanseeratun nuorisotakuun my\u00f6t\u00e4. Nuorisotakuuseen liittyv\u00e4 koulutustakuu, joka turvaa kaikille peruskoulunsa p\u00e4\u00e4tt\u00e4neille opiskelupaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, ty\u00f6pajassa, kuntoutuksessa tai muun tavoin, lis\u00e4si entisest\u00e4\u00e4n ammatillisen koulutuksen \u00e4\u00e4rip\u00e4iden vaihtelua. Suuri ammatillisen koulutuksen reformi vain vahvisti t\u00e4t\u00e4 eri \u00e4\u00e4rip\u00e4itten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa. (Finlex 531\/2017, Laki ammatillisesta koulutuksesta) T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 osalla ammatilliseen koulutukseen valituista on suuri tuen tarve monien eri el\u00e4m\u00e4nalueiden saralla. Meist\u00e4 opettajista tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 se joukko, jolla t\u00e4t\u00e4 tarvetta on kasvaa vuosi vuodelta. \u00a0Suuressa mittakaavassa n\u00e4en t\u00e4m\u00e4n ammatillisen koulutuksen opiskelijamateriaalin jakautuneisuuden selke\u00e4n\u00e4 jatkumona yhteiskunnallisen kehityksen kanssa.<\/p>\n
Yhteiskunnassa tapahtuva polarisaatio heijastuu kaikkialle, mutta erityisen selke\u00e4sti se on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa. Itse olen v\u00e4lill\u00e4 kutsunutkin ammatillista koulusta polarisaatiolaboratorioksi. Pitk\u00e4\u00e4n ammatillista opetusta etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa tehneen\u00e4 n\u00e4en omassa ty\u00f6ss\u00e4ni, arjen keskell\u00e4 ne haasteet, joita niin sosiaalinen kuin taloudellinen eriarvoisuus tuottaa. Polarisaatiota vahvistaa sellainen identiteettipuhe, joka jakaa ihmisi\u00e4 tiettyihin lokeroihin. Ammatillisessa koulutuksessa n\u00e4it\u00e4 lokeroita ovat esimerkiksi etninen tausta, vanhempien koulutushistoria, vanhempien tulotaso tai opiskelijan aiempi koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen. Moni ammatilliseen koulutukseen tulija on jo itseymm\u00e4rrykselt\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisen polarisoivan ajattelun l\u00e4pivalaisema. \u00a0Hollantilainen filosofi ja toimittaja Bart Brandsma on kirjoittanut polarisaatiosta ja niist\u00e4 tavoista, joilla sit\u00e4 voitaisiin hillit\u00e4. Brandsman mukaan l\u00e4ht\u00f6kohta polarisaation v\u00e4hent\u00e4miseen yhteiskunnassa on dialogin lis\u00e4\u00e4minen. (Brandsman 2017) Brandsman mukaan dialogin periaatteista voidaan nostaa nelj\u00e4 keskeist\u00e4 kohtaa.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 Brandsmanin teesej\u00e4 lukiessa huomaa helposti siirt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ajatukset monikulttuuriseen dialogiin. Uskon, ett\u00e4 hollantilaisena h\u00e4n on varmasti paljon joutunut juuri n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n. Samaa olemme saaneet mietti\u00e4 viime aikoina eduskuntavaalien tulosten selvitty\u00e4. Millaista dialogia Suomi haluaa tulevina aikoina k\u00e4yd\u00e4 maahanmuuttokeskusteluun ja erilaisuuteen liittyen? Itse n\u00e4en n\u00e4m\u00e4 Brandmanin teesit paljon merkitt\u00e4vimpin\u00e4 ja laajempina mahdollisuuksina polarisaation v\u00e4hent\u00e4miseksi. Niiden takana on ajatus sellaisesta todellisesta kohtaamisesta ja toiseuden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, joka voi murtaa eriarvoisuuden rakenteita ja avata v\u00e4yl\u00e4t laveammalle yhdenvertaisuudelle ja tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle. Helsingin Sanomat j\u00e4rjesti taannoin, Suomi puhuu – tapahtuman, jossa oli nimenomaan tarkoitus keskustella erilaisia arvoja ja asenteita edustavan kumppanin kanssa arvostaen. T\u00e4m\u00e4n keskustelun ideana oli oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toiseutta ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sellainen lojaalisuuden kudos dialogin kautta, joka yhdist\u00e4\u00e4, eik\u00e4 erota. N\u00e4m\u00e4 keskustelut olivat laajasti uutisoituja mediassa ja niihin osallistui yli 2000 eri tavoin ajattelevaa suomalaista. Keskusteluihin osallistuneet olivat p\u00e4\u00e4osin eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4 ja kertoivat l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ajatteluunsa. (https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000006053625.html<\/a>)<\/p>\n Kohtaan p\u00e4ivitt\u00e4in omassa ty\u00f6ss\u00e4ni opiskelijoita, jotka heijastavat yhteiskunnassamme olevaa polarisaatiota. Monella tukea tarvitsevalla opiskelijalla on huono itsetunto ja negatiivinen min\u00e4 kuva. Oma perhe, kasvattajat, koulu, eiv\u00e4t ole siis onnistuneet tukemaan pystyvyyden tunteen vahvistamisessa toivotulla tavalla. T\u00e4llaisen opiskelijan itseymm\u00e4rrys on jo l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan miinuksella. Opettajan, ohjaajan ja erkkaopen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4llaisen opiskelijan kohtaamisessa on siis tietenkin itsetunnon tukeminen, pystyvyyden tunteen kasvattaminen ja positiivinen ihmisl\u00e4ht\u00f6inen ohjaus, joka antaa onnistumisen kokemuksia. T\u00e4llainen ohjaus vaatii aikaa ja voimavaroja, v\u00e4lill\u00e4 tuntuukin, ett\u00e4 meill\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa ei ole sit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Uskon ja luotan silti siihen, ett\u00e4 jokainen hyv\u00e4 kohtaaminen ja pienikin tuki voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sellaisen positiivisen j\u00e4ljen, joka johtaa opiskelijaa eteenp\u00e4in hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n Oman kehitt\u00e4mishankkeeni taustalla on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisen tulee tuntea itsens\u00e4 tervetulleeksi ja hyv\u00e4ksytyksi. Ne tukipalvelut, joita kampukseltamme l\u00f6ytyv\u00e4t, tulee olla helposti tavoitettavia ja sellaisia, ett\u00e4 jokainen uskaltaa niit\u00e4 tarvittaessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kehitt\u00e4mishankkeenani tein kaksi erilaista ohjausvideota oman oppilaitoksemme verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Toinen videoista kutsuu opiskelijoita opintoklubille, jossa voi tuettuna tehd\u00e4 haasteelliseksi kokemiaan kouluteht\u00e4vi\u00e4, n\u00e4ytt\u00f6papereita tai tenttej\u00e4. Toisessa videossa esittelen erityisen tuen palveluita, lukitestausta ja kerron millaista tukea oppilaitoksessamme on tarjolla.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 videot ovat hyv\u00e4ntuulisia, selkeit\u00e4, mutta samalla informatiivisia. Pyrin siihen, ett\u00e4 videot ovat vahvasti multimodaalisia, joissa liike, kuva, teksti ja \u00e4\u00e4ni yhdistyv\u00e4t. Videossa k\u00e4ytetyt moodit linkittyv\u00e4t ja luovat merkityksen. \u00a0Olen yhdist\u00e4nyt kuvaan ja \u00e4\u00e4neen my\u00f6s iskusanoja, jotta opiskelijoiden olisi helpompi seurata niit\u00e4. Yrit\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopivasti tautologiaa, jotta keskeinen sanoma j\u00e4isi mieleen. \u00a0Videoita suunnitellessani olen pyrkinyt siihen, ett\u00e4 my\u00f6s sellaiset opiskelijat, joilla on haasteita hahmottamisen, tarkkaavaisuuden, keskittymisen tai kielellisten vaikeuksien kanssa pystyisiv\u00e4t omaksumaan videoiden keskeiset sis\u00e4ll\u00f6t. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s tekninen toteutus ja se, ett\u00e4 videot ovat helposti katsottavissa uudestaan, jos joku asia menee seuraajalta ohitse.<\/p>\n Kirjoittaja: Pekka Uronen, ammatillinen erityisopettajaopiskelija HAMK<\/p>\n Kirjallisuus:<\/p>\n Brandsman Bart, 2017. \u00a0Polarisation. \u00a0Netherland: Uitgegeven dood BB in Media.<\/p>\n Finlex 531\/2017, Laki ammatillisesta koulutuksesta. Saatavilla:<\/p>\n