Bett-messutapahtuma Lontoossa oli jälleen kerran paikka, johon koulutuksen ja opetusteknologian ammattilaiset ympäri maailmaa kokoontuivat. Messukeskus ExCeLin käytävät täyttyivät kolmen intensiivisen päivän ajan yli 37 000 osallistujasta, mukana oli yli 14 000 päättäjää ja 700 yritystä 130 maasta. Tämän vuoden teema Learning without limits kattoi aiheet taidoista tekoälyyn ja digitaalisesta strategiasta e-urheiluun. Hämeen ammattikorkeakoulun Learning Design -tiimistä (LeaD) tapahtumaan osallistuivat Linda Kantola ja Eeva Niemelä.
Oppimista kaikille
Tämän vuoden teema Learning without limits heijastui niin tapahtuman puheissa kuin opetusteknologioissa. Yleisesti teeman voidaan ajatella tarkoittavan oppimisen esteiden poistamista niin, etteivät esimerkiksi ikä, tausta, kieli, sijainti tai teknologiset rajoitteet määritä oppijan mahdollisuuksia. Teema kutsuu koulutuksen toimijoita rakentamaan maailmaa, jossa oppiminen avautuu jokaiselle oppijalle ilman rajoja (The Educator Magazine UK, 2025).
Puheenvuoroissa korostettiin oppimisen yhdenvertaisuutta, esteiden purkamista ja koulutuksen globaalia vastuuta. Esimerkiksi Amy Low (AbilityNet) ja Jennifer George (Goldsmith’s University of London) kertoivat, kuinka yhteisesti sovitut käytännöt lisäsivät Goldsmithin yliopiston oppimisympäristön saavutettavuutta merkittävästi. Yhteisesti sovittujen käytäntöjen lisäksi tärkeässä roolissa oli myös opetushenkilöstön tuki saavutettavuuden edistämisessä sekä opiskelijoilta saatu palaute. Low esitteli AbilityNetin HE- ja FE-Accessibility Maturity Model -mallin, joka on korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten digitaalisen saavutettavuuden kypsyystason itsearviointityökalu. Itsearviointityökalujen kriteereissä on ilahduttavasti huomattavissa paljon samoja kriteereitä kuin HAMKin omissa HAMK Learn selkeäksi -kriteereissä, joissa saavutettavuus on myös merkittävässä roolissa.
Näyttelyalueella teema näkyi esimerkiksi teknologioissa, jotka tukivat saavutettavuutta, yksilöllisiä oppimispolkuja ja opettajien työn helpottamista. Tutustuimme esimerkiksi uudenlaiseen avustavan teknologian kuuntelujärjestelmään, joka helpottaa kuulolaitetta käyttäviä henkilöitä seuraamaan ja kuuntelemaan puhetta yleisissä tiloissa.
Aloita ongelmasta – älä tekoälysovelluksesta
Tekoälyn mukanaan tuoma murros ei ole helppo opetuksen ja koulutuksen alalla, ja se haastaa paljon vanhoja käsityksiämme. Dare Pitan (University of Birmingham Dubai) puhui luennossaan siitä, kuinka sekä opettajan että opiskelijan roolit ovat muutoksessa. Opettaja on jatkossa yhä enemmän mentori ja “oppimisen orkestroija” sekä AI-avustettujen oppimisprosessien eettinen valvoja. Ihmisen ja tekoälyn synergiamallissa pedagogiikkaa kehitetään yhä enemmän AI-avusteisesti, korostaen joustavuutta, tietoperustaisuutta ja oppijan toimivuutta. Oppijan roolissa oppiminen tapahtuu aktiivisesti ja interaktiivisesti opettajan ja tekoälyn yhteispelinä sen sijaan, että oppija olisi passiivinen tiedon vastaanottaja.
Microsoftin Guiding AI Integration Across Education (HEI) -paneelissa korostui ajatus siitä, että teknologinen muutos ei voi olla pelkästään IT-osaston vetämä, vaan sen on lähdettävä organisaation strategiselta tasolta. Paneelin keskeinen viesti olikin “Start with the problem, not with an AI app.” Tämä teema toistui myös muissa puheenvuoroissa. Opiskelijoille ei tulisi opettaa yksittäisten tekoälytyökalujen käyttöä, vaan ennen kaikkea tekoälyn pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä: kognitiivisten prosessien tukemista, tekoälylukutaitoa ja vastuullista käyttöä. Näyttävät VR-ympäristöt tai muut hienot työkalut eivät yksinään takaa oppimista, jos opiskelijan motivaatio ei ole kunnossa. Tekoälynkään pidä olla itseisarvo. Joskus ihan tavallinen kynä ja paperi riittävät ja niitä on perusteltua käyttää.
Tapahtumassa vallitsi kuitenkin yleisesti selkeä optimismi. Kun tekoälyä käytetään harkitusti ja opetuksen todellisista tarpeista käsin, sillä voidaan aidosti tukea oppimista, lisätä saavutettavuutta ja vapauttaa opettajien aikaa merkitykselliseen vuorovaikutukseen.
Vinkit Bettiin osallistuvalle
- Oma messupassi (badge) kannattaa tulostaa jo Suomessa, jotta vältyt jonoilta messujen tulostuspisteelle.
- Paddington on sijainniltaan hyvä alue majoittumiselle. Pääset uusimmalla junayhteydellä (Elizabeth line) suoraan messualueelle ja lentokentälle. Lisäksi myös tutustuminen Lontooseen onnistuu näppärästi.
- Messuilla on useita kahviloita ja pikaruokamahdollisuuksia, mutta tarjonta on hintavaa ja yksipuolista. Suosittelemme ostamaan säilyviä välipaloja ja eväitä jo Suomesta. Pihistelijä vie myös oman kahvin hotellilta termosmukissa ja täyttää vesipullon valmiiksi.
- Varaudu jonottamaan ruokakojuille ja ravintoloihin lounasaikaan. Myös istumapaikkoja on vähän.
- Tutustu ohjelmaan etukäteen ja tee suunnitelma. Ole puheenvuoroissa paikalla ajoissa, sillä paikkoja on rajallisesti ja tilat menevät usein täyteen.
- Tarkista ja varaa paikkasi ajoissa myös työpajatyylisiin Tech user labeihin. Näissä päästään usein myös itse tekemään (tietokoneet ovat yleensä tarjolla työpajojen järjestäjien puolesta).
- Jalkaan hyvät kengät ja mukaan takki, jonka saat taiteltua reppuusi. Näin vältyt pitkiltä narikkajonoilta.
- Et tarvitse omaa tietokonetta mukaan messuille.
Katso alta tunnelmavideo Bett 2026 -opetusteknologiamessuilta!
Lähteet
The Educator Magazine UK, 7.11.2025. Bett UK 2026 – Learning without limits. Verkkosivu. Viitattu 12.2.2026. https://the-educator.org/bett-uk-2026-learning-without-limits/
Eeva Niemelä, opetusteknologia-asiantuntija, LeaD, Digipalvelut.
