Hiilensidontaa ja ravinnekiertoa oppimassa Itävallassa

0

Olipa inspiroiva ja innostava reissu! Osallistuin kesäkuun (2018) puolessa välissä Kansainvälisen Biohiilikeskuksen (IBI – International Biochar Initiative) järjestämälle opintokiertomatkalle Itävaltaan (Biochar study tour Austria). Tarkoitus oli oppia mitä muualla maailmassa ja erityisesti Itävallassa tehdään biohiilen ympärillä. Mutta kuten hyvillä reissuilla parhaimmassa tapauksessa käy, jäi käteen paljon enemmän, kuin odotin.

Kun päivää ennen kiertomatkan alkua Itävaltaan (Wien) saapunut osa matkan osanottajista tapasivat toisiaan ohjelman ulkopuolella sunnuntai-iltana, oli havaittavissa kaikissa paikalla olijoissa innostunut odotus ja yhteisöllisyyden tunne. Lähes kaikilla oli kerrottavana jokin omaan työhön liittyvä biohiilitarina mutta ennen kaikkea halu kuulla toisen tarina.
Varsinaisen kiertomatkan ensimmäinen kohde oli Tulln:issa sijaitseva Itävallan Teknologia Instituutin toimipiste. Tulln:issa kiertue aloitettiin luentosarjalla, jossa käsiteltiin mm. soveltavan biohiilitutkimuksen kuulumisia Itävallassa sekä saksalaisia tutkimuksia typen merkityksestä hiilensidonnassa. Iltapäivän päätteeksi kaikki noin 40 osanottajaa pääsivät vielä lyhyesti esittelemään itsensä ja suhteensa biohiileen. Mahtavaa oli huomata, että paikalla oli sekä tutkijoita ja opettajia että biohiilen valmistajia ja käyttäjiä.
Toinen ja kolmas kiertomatkan päivä sijoittuivat Itävallan lounaisosiin Kaindorfin ekoalueelle, missä maanviljely on merkittävä elinkeino. Toisen päivän luennot alkoivat yhden Kaindorfin alueen puuhamiehen – Sonnenerde GmbH:n toimitusjohtajan Gerald Dunst:in kahdesta esitelmästä: Kaindorfin ekoalueen humusprojekti ja ”Hiilihyvitys” -järjestelmä maaperälle sekä Haastavat biohiilimarkkinat. Oman BioKierto-hankkeen tavoitteet takaraivossani oli Kaindorfin hiilensidonta järjestelmästä kuuleminen jopa hieman tajuntaa räjäyttävää. Hiilensidontajärjestelmän periaate Kaindorfissa on yksinkertainen: Maanviljelijä tekee toimia peltonsa hiilipitoisuuden nostamiseksi ja ansaitsee tästä toiminnasta järjestelmän operaattorilta 30 €/sidottu hiilitonni. Hiilipäästöjä vähentävä yritys ostaa tuon hiilitonnin sitten 45 € hintaan. Tietysti järjestelmä vaati käytännössä toimiakseen monia huomioitavia asioita ja perustamiseen myös valtion myötävaikutusta. Mutta työn lopputuloksena esim. paikallinen maalivalmistaja voi myydä hiilivapaata tuotetta ja konkreettisesti osoittaa mihin peltoon hiili on sidottu. Vaativaa ja monimutkaisempaa on tuo hiilensitominen peltoon kestävällä tavalla, mutta paikalliset aktiivit ovat löytäneet useiden kehityshankkeiden kautta toimivat menetelmät. Rankasti yksinkertaistamalla toimintamalliin sisältyy runsas oikealaatuisen kompostituotteen tuonti pelloille usean vuoden ajan (ensimmäinen vuosi jopa 100 m3/ha), maanmuokkauksen ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen minimiin, peltojen pitäminen vihreänä ympäri vuoden esim. kerääjäkasveilla ja typensitojakasvien käyttö viljelykierrossa joka kolmas vuosi. Näillä toimenpiteillä maan humuspitoisuus on saatu nousemaan n. 1%:ta yli 6%:iin. Ja mikä tärkeintä rakeisen, orgaanisesti elävän, ravinteita ja vettä sitovan maakerroksen paksuus on kasvanut n. 10 cm:stä 60 cm:iin.


Humuksen määrän muutos hiilensidonta pellossa. Lähtötilanne vasemmalla ja tilanne kuuden vuoden päästä oikealla.

Toisen päivän luennot jatkuivat useilla esityksillä koskien mm. biohiilen sertifiointia, valmistusta ja erilaisia käyttökohteita kuten esim. rehun funktionaalisena lisäaineena. Mielenkiintoinen biohiilitutkimus Australiassa selvitti lantakuoriaisten merkitystä biohiilen kuljettamisessa syvemmälle pellon maakerroksiin.
Kolmantena päivänä pääsimme tutustumaan Sonnenerde:n kompostilaitokseen. Kompostilaitoksella on käytössä Pyreg:in jatkuvatoiminen pyrolyysireaktori, jossa valmistetaan biohiiltä eri sivuvirroista yrityksen tarpeisiin kuten myös Gerald Dunst:in pojan Dominikin rehubiohiiliyritykselle (Charline). Volyymiperustaisesti yrityksen tärkein kompostituote valmistettiin mädätetystä puhdistamolietteen kuivajakeesta sekä sekalaisesta vastaanotetusta viherbiomassasta. Kyseinen kompostituote on myös parasta mahdollista materiaalia alueen peltojen hiilensidontaan. Dunst:in mukaan sen ravinnesuhde on erinomainen. Volyymituotteen lisäksi Sonnenerde valmisti erikoisempia multatuotteita, joiden kehitystyön huippu oli oma Terra Preta -tuote sisältäen mm. biohiiltä, tiilimurskaa ja erityisen mikrobikoostumuksen. Merkillepantavaa oli koko tuotantoalueen, eritoten myyntialueiden, joista asiakkaat voivat ostaa tuotteita irtonaisena ämpärimitalla siisteys. Sonnenerde:n jälkeen vierailimme yhdellä hiilenkeruujärjestelmässä mukana olevalla maatilalla, jossa näimme hiilensidonnassa tapahtuneet maakerroksien muutokset käytännössä.


Viljelysmaan suotuisat muutokset hiilenkeruujärjestelmässä mukana olevan maatilan maissipellossa.

Kolmannen päivän mittaan kävimme vielä kanatilalla, jossa käytettiin biohiilirehulisää. Samalla tilalla oli myös biokaasureaktori, jonka lietemäisen poisteen syvälle multaamiseen oli kehitetty erityinen työkone. Mädätyslietteen ja biohiilen yhdistelmä syvälle mullattuna oli eräs kehittelyn alla oleva menetelmä peltojen humuksen lisäämiseen.


Syvälle lietteen multaava työkone ja mädättämölietteen esikäsittelyä.

Kolmas päivä päättyi Sonnenerden toimitusjohtajan Gerald Dunst:in suorastaan satumaiseen puutarhaan, jossa hän yhdessä vaimonsa Reginan kanssa kokeili omia tuotteitansa sekä koristekasveihin että vihanneksiin, joita viljeltiin yli 30:ssä kohopenkissä.


Sonnenerde:n toimitusjohtajan Gerald Dunst:in puutarha kohovihannespenkkeineen.

Neljäntenä ja viimeisenä matkapäivänä suuntasimme sisemmälle Itävaltaan vuorien väliin Stadl nimiselle paikkakunnalle tutustumaan yhdistettyyn energian (sähkö ja lämpö) ja biohiilentuotantolaitokseen. Syncraft toimittama laitos perustuu heidän omaan kaasutusprosessiin, jossa kaasutuskammiossa syntynyt biohiili erotetaan synteesikaasusta painovoimaisesti ja keraamisen suodatusjärjestelmän avulla. Lisäksi synteesikaasu jäähdytetään ja pestään, jolloin sähköä tuottava kaasumoottori saa laadukkaan polttoaineen. Laitoksen polttoaineteho on noin 1,16 MW, sähköteho 324 kW ja kaikki lämpöteho 730 kW yhteensä. Laitos pystyy käyttämään peruslaatuista puuhaketta, joka kuivataan laitoksen omalla lämmöllä. Ainoa vaatimus hakkeelle on partikkelikoon pieni hajonta. Polttoaineenkulutus on 280 kg/h, jolla saadaan biohiiltä 3,15 m3/d.

Syncraft:in laitos Stadl:issa ja sille sopivaa haketta.

Mitä opintomatkasta jäi käteen: Paljon uusia tuttavuuksia ympäri maailman sekä erilaisia tarinoita biohiilen ja ravinteiden sidonnan ympäriltä. Mutta vaikka monta muutakin mielenkiintoista menetelmää, prosessia ja tutkimusta esiteltiinkin, jäi päällimmäiseksi mieleen Kaindorfin ekoalueen hiilensidontamallin opetus: Mikään prosessi tai menetelmä sellaisenaan ei tuota kestävää tulosta. Tarvitaan yhteistyötä, useiden tekijöiden sitoutuminen ja yhteisesti jaettu visio. Jotta visiota vielä jaksettaisiin toteuttaa, tarvitaan myös selkeä, tekijät palkitseva mittari. Näillä eväillä eteenpäin 🙂 !

Leave A Reply