![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/bioeconomy-engineering\/wp-content\/uploads\/sites\/84\/2020\/06\/Blogipostaus-Kehitysprojekti-300x200.jpg\")
<\/p>\nBiotalouden tieto- ja viestint\u00e4tekniikan koulutuksen kolmannen opintovuoden p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kehitysprojekti -moduuli toteutettiin ensi kerran kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020. Kehitysprojektissa oppimistavoitteena on perehty\u00e4 biotalouden tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoimintaan projektitoimeksiannon kautta.<\/p>\n
Kehitysprojektin toimeksianto saatiin HAMK Bio -tutkimusyksik\u00f6st\u00e4 Hyv\u00e4\u00e4 Karjalle -hankkeesta ja sen toteuttamiseen tarvittava asiantuntijaohjaus saatiin HAMK Smart -tutkimusyksik\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4\u00e4 karjalle -hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan rehuresurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja tutkimaan rehun pilaantumisen etenemist\u00e4 aumas\u00e4ili\u00f6ss\u00e4 pistem\u00e4isten l\u00e4mp\u00f6tilamittausten avulla – hein\u00e4n pilaantuminen aiheuttaa kemiallisen reaktion seurauksena paikallisen l\u00e4mm\u00f6nnousun, mik\u00e4 etenee aumas\u00e4il\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Kuva 1: Rehusiilon l\u00e4mp\u00f6tilaa mittaavat anturit (kuva: Hyv\u00e4\u00e4 karjalle -hanke)<\/p>\n
Opiskelijoiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kalua pistemittausten analysointiin sek\u00e4 toisaalta simulaation avulla pohtia pistemittausten j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 sijoittelua. Mittaukset olivat k\u00e4ynniss\u00e4 Jokioisilla maatilalla, jonka rehusiiloon oli asennettu Quanturi Oy:n l\u00e4mp\u00f6tilaa mittaavat anturit. Kehitysprojektin tavoitteena oli luoda kolmiulotteinen malli rehusiilosta, lis\u00e4t\u00e4 siihen l\u00e4mm\u00f6njohtumislaskelmia ja pyrki\u00e4 arvioimaan, kuinka monta anturia todellisuudessa tarvittaisiin, jotta kokonaisen siilon tilavuudelta saataisiin l\u00e4mp\u00f6tilat mitattua. Opiskelijat k\u00e4yttiv\u00e4t kehitysprojektissaan useita 3D-mallinnusohjelmia siilon perusgeometrian luomiseen ja mallien l\u00e4mm\u00f6njohtuminen simuloitiin Matlabilla sek\u00e4 Ansys Discovery Livell\u00e4.<\/p>\n
Kehitysprojekti toteutettiin poikkeustilan vuoksi kokonaan verkossa. Opiskelijat ty\u00f6skenteliv\u00e4t 7 opiskelijan tiimin\u00e4, jakaen kehitysprojektin osaamis- ja vastuualueita tiimin sis\u00e4ll\u00e4. Verkkototeutuksen ja haastavan toimeksiannon vuoksi p\u00e4\u00e4tettiin projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n vastuu jakaa kahdelle opiskelijalle, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 roolissa ty\u00f6parina.<\/p>\n
Elias Helke toimi ensi kertaa projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Haastavuutta teht\u00e4v\u00e4\u00e4n toi virtuaalisen projektitiimin johtaminen. Ty\u00f6skentely vaati entist\u00e4 tarkempaa ja jatkuvaa asioiden l\u00e4pik\u00e4ynti\u00e4, sill\u00e4 virtuaaliprojektissa ei n\u00e4e muiden ty\u00f6n etenemist\u00e4 jatkuvasti. Elias huomasi projektin onnistumisen kannalta merkitt\u00e4v\u00e4ksi seikoiksi aikataulutuksen ja laadunvalvonnan sek\u00e4 jatkuva vuorovaikutuksen ja keskusteluyhteyden koko tiimin kanssa.<\/p>\n
Mikael Ketonen puolestaan on luotsannut useita projekteja opintojensa aikana. \u00a0H\u00e4nen sanoo, ett\u00e4 avain ty\u00f6skentelytapojen rakentumiseen on runsas kommunikointi ja koordinointi. Virtuaalitiimin johtamisessa kiinnitettiin erityist\u00e4 huomiota ty\u00f6njakoon ja tehtyyn ty\u00f6h\u00f6n, sek\u00e4 varmistamaan koko projektin dokumentaatio kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6t olivat tiimin tavoitettavissa, milloin tahansa, jos projektin edistyminen sit\u00e4 vaati. Ty\u00f6t\u00e4 tehtiin tiimin kanssa verkossa samaan tapaan kuin se olisi tapahtunut luokassa: kokoustaen ja yhdess\u00e4 ty\u00f6skennellen. Ty\u00f6osuuksien tilannetta etenemist\u00e4 katselmointiin tiimiss\u00e4 2\u20133 kertaa viikossa. Johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ty\u00f6n laadun ja tuloksen seuraaminen oli aina hiukan j\u00e4ljess\u00e4, verrattuna luokassa tapahtuvaan ty\u00f6skentelyyn.<\/p>\n
Toimeksiantoon tarvittavaa asiantuntijan ohjausta saatiin sovitusti kerran viikossa, jonka lis\u00e4ksi ohjausta annettiin joustavasti tarpeen mukaan. N\u00e4in projekti pysyi hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa, kun esiin tulleita haasteita pystyttiin ratkaisemaan nopeasti. Joitakin merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita kohdattiin matkan varrella, esimerkiksi kehitysprojektiin valittujen ty\u00f6kalujen toiminnallisuuden ja k\u00e4ytett\u00e4vyyden suhteen, joka huomioitiin s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kehitysprojektin alkuper\u00e4ist\u00e4 tavoitetta.<\/p>\n
Olli Koskela (HAMK Smart) koki opiskelijoiden ohjaamisen onnistuneen verkossa hienosti, vaikka aluksi h\u00e4nt\u00e4 huoletti ohjaussessioiden organisoituminen. Opiskelijatiimi oli aktiivinen tapaamisissa ja projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6t onnistuivat hyvin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n projektin etenemisest\u00e4 tarpeelliset seikat ja toisaalta varmistivat, ett\u00e4 ohjaus v\u00e4littyi koko tiimille. Ty\u00f6n visuaalinen luonne ja p\u00e4\u00e4asiassa vain tietokoneohjelmilla suoritettavat teht\u00e4v\u00e4t helpottivat suuresti kommunikointia et\u00e4yhteyden yli, ja siirtyminen verkkototeutukseen oli monessa mieless\u00e4 vain ajank\u00e4yt\u00f6llinen muutos l\u00e4hiopetukseen verrattuna.<\/p>\n
Kehitysprojektin lopputuotoksena syntyi mallit, joihin on simuloitu l\u00e4mm\u00f6njohtumista eriv\u00e4risin\u00e4 alueina ja vy\u00f6hykkein\u00e4 kappaleessa. Projektin tulokset esiteltiin pieness\u00e4 aamuseminaarissa englannin kielell\u00e4 ja siihen osallistui ohjaajat ja toimeksiantaja hankekumppaneineen<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/bioeconomy-engineering\/wp-content\/uploads\/sites\/84\/2020\/06\/3D-300x173.png\")
<\/p>\n
Kuva 2: Antureiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sijainti siilossa (kuva: opiskelijatiimi).<\/p>\n
Toimeksiantaja Ilpo P\u00f6l\u00f6nen (HAMK Bio) kertoo kehitysprojektin hy\u00f6dyiksi varsinaisen lopputuloksen lis\u00e4ksi sen, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 ja keskustelut opiskelijoiden kanssa projektin aikana tuottivat uusia n\u00e4k\u00f6kulmia itselle tuttuihin aiheisiin, joille on osittain itse sokeutunut. \u00a0My\u00f6s hankkeen yhteisty\u00f6kumppanin Quanturi Oy:n edustaja oli vaikuttunut opiskelijoiden paneutumisesta ja l\u00e4hestymistavasta asiaan.<\/p>\n
Kehitysprojektin aikana tutkimusyksik\u00f6n henkil\u00f6t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tutustumaan opiskelijoihin, mik\u00e4 johti kehitysprojektin projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6iden ty\u00f6harjoitteluun HAMK Smart -tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Ja kuten onnistuneiden juttujen j\u00e4lkeen todetaan, t\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 jatkaa \ud83d\ude0a<\/p>\n
<\/p>\n
Kirjoittajat:<\/p>\n
Lehtori Anne-Mari J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, tieto- ja viestint\u00e4tekniikka (biotalous)<\/p>\n
Opiskelijat Mikael Ketonen & Elias Helke, tieto- ja viestint\u00e4tekniikka (biotalous)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"